Lähdeteoria osa III

7. Fuusioituminen Kolmannen Lähteen Hengen osaan

Vaikka nykyisen ylösnousemusjärjestelmän tavoitteena on saattaa Paratiisiin mahdollisimman monta taivasmatkalaista niin kaikille evoluutionäärisille luoduille se ei ole tavoitteena. Evoluutionäärisilla planeetoilla elää fyysisesti hyvin erilaisia olentoja. Me ihmisinä kuulumme hengittävien olentojen kategoriaan. Erikoisuutena Paikallisuniversumissamme ovat hengittämättömien maailmat, joita on alle kolme prosenttia.

Näissä maailmoissa eläminen on hyvin vaativaa jo esimerkiksi ilmakehän puuttumisen takia. Avaruudesta pommittavat meteoriparvet aiheuttavat suurta tuhoa, ja usein planeetan asukkailla on sähköisiä laitteita, joilla he pyrkivät tuhoamaan meteoritit ennen niiden törmäystä planeetan pinnalle. Vaikka mielellisesti hengittämättömät kokevat samoja iloja ja koettelemuksia kuin me maapallolaiset, ovat he fyysisesti täysin erilaisia. Hengittämättömät eivät syö tai juo. Heidän hermostojärjestelmänsä ja aineenvaihdunnan reaktiot ovat perinpohjaisesti erilaisia kuin meidän.

Niinpä he ovat eloonjäämisenkin osalta erilaisia. He ovat ehdolla fuusiotumiseen Paikallisuniversumin Luovan Tyttären eli Kolmannen Lähteen henkeen. Isä-Jumalan osanen on tällaisella planetalla vain lainassa yksilössä, keräämässä kokemusta. Fuusioituminen Isä-Jumalan osan kanssa ei ole näiden olentojen päämääränä.

Kuva 7. ( Fuusioituminen 3. Lähteen Hengen osaan )

Fuusioituminen Kolmannen Lähteen henkeen tarkoittaa sitä, että nämä ylösnousseet olennot jäävät Paikallisuniversumiin kansalaisiksi ja henkilökunnaksi. He toimivat Paratiisiin matkaavien opettajina ja järjestelmän uskollisina ylläpitäjinä. Koska heidän henkikoosteessaan ei ole Ensimmäisen Lähteen osasta, heidän on hyvin hankala saavuttaa Paratiisia. Heidät on kuitenkin kytketty Universaalisen Isän virtapiireihin, ja näin ollen heillä tavallaan on kuitenkin Isä-Jumalaan fuusioituneiden status.

Hyvin harvoilla heistä saattaa olla mahdollisuus nousta Paratiisiin saakka. Se on vaativa prosessi olennolta, jolla ei ole Isä-Jumalan henkiainesta. Sellaisen urotyön suorittaneet kolminaistetaan lopulta Paratiisissa. Tällä Universumikaudella Kolmannen Lähteen henkiainekseen fuusioituneet hoitavat kuitenkin palvelustaan Paikallisuniversumissa eikä heidän ole määrä nousta Paratiisiin saakka.

8. Fuusioituminen Toisen Lähteen Hengen osaan

Paikallisuniversumimme maailmoista yhdeksässäkymmenessä prosentissa kuolevaisista asustaa Isä-Jumalan osanen. Vaikka käytännöllisesti katsoen kaikki eloon jäävät kuolevaiset fuusioituvat Isä-Jumalan osaseen, niin joissakin tapauksissa fuusio viivästyy. Jotkut kokevat tämän eloonjäämisen varmuuden vasta universumipäämajassa. Jotkut näistä kuolevaisehdokkaista eivät kertakaikkiaan onnistu saavuttamaan samaistumisfuusiota uskollisen Isä-Jumalan osasen kanssa.

Nämä olennot ovat nousseet järjestelmän, konstellaation ja Salvingtonin kehän opetusmaailmojen kautta. Heidän osakseen on tullut "seitsemänkymmentä kertaa seitsemän" fuusioitumistilaisuutta, ja siltikään he eivät ole kyenneet saavuttamaan ykseyttä Suuntaajansa kanssa.

Kuva 8. ( Fuusioitumien 2. Lähteen Hengen osaan )

Kun käy ilmeiseksi, että jokin synkronoitumisvaikeus ehkäisee Isään fuusioitumisen, kutsutaan koolle Luoja-Pojan eloonjäämistuomarit. He lopulta määrittelevät, ettei ylösnousemuskuolevaisen syytä ole mikään sellainen havaittava seikka, joka aiheuttaisi fuusion epäonnistumisen. Kun asianlaita on näin, niin tämä kuolevainen fuusioituu välittömästi Luoja-Pojan hengen eli Toisen Lähteen osaseen.

Poikaan fuusioituneet kuolevaiset eivät ole runsaslukuinen ryhmä. Heitä Orvontonin Superuniversumissa vähemmän kuin miljoona. Olentoluokkana he ovat syntymäsuperuniversumiinsa rajoitettuja. Mutta he voivat kuitenkin matkustaa Paratiisiin Superuniversumin toimeksiannosta.

Henkeen ja Poikaan fuusioituneiden ei ole määrä saavuttaa Paratiisia. Se on kuitenkin mahdollista jos näille olennoille tehdään tiettyjä muodonmuutoksia. Tällaisia muutoksia on hyvistä ja riittävistä syistä tehty muutamiin Poikaan fuusioituneisiin eloonjääneisiin. Näin he voivat saavuttaa päämäärän, joka monin tavoin vastaa Isään fuusioituneita kuolevaisia odottavaa päämäärää. Näitä modifoituja olentoja on kuitenkin lukumääräisesti hyvin vähän.

9. Universaalisen Isän tahtoon asettuminen

Isä-Jumalan osanen on maailmankaikkeuden aktuaalinen alkusyy. Niinpä ei voida asettaa minkäänlaista kehityksellistä rajaa Isän osaseen fuusioituneelle olennolle. Nykyisellä Universumikaudella Paratiisin saavuttaneet olennot, finaliitit, palaavat Paikallisuniversumeihin opiskelemaan hallintotehtäviä. Nämä paratiisin saavuttaneet lähetetään enemmin tai myöhemmin valtaviin kehittymässä oleviin ulkoavaruuden universumeihin. Heidän todennäköisenä osanaan on olla mukana vielä suurempien ja ihmeellisempien universumien järjestämisessä.

Suuntaajaan virittäytyminen saattaa usein olla vaikeaa, sillä Ensimmäisen Lähteen henkiaines on hyvin kaukana eläimestä kehittyneelle ihmismielelle. Usein täydellisen yhteyden saavuttaminen tapahtuu vasta kuoleman jälkeen taivaallisissa maailmoissa.

Virittäytyminen Kolmanteen Lähteeseen eli Luovasta Tyttärestä polveutuviin henkiaineksiin eroaa yhteydestä Isän osaseen. Kun toimitaan Kolmannen Lähteen alaisuudessa Paikallisuniversumin Luova tytär eli Äiti Jumala saattaa antaa hyvityksiä karmaattisen kasvun osalta. Eli esimerkiksi Kolmanteen lähteeseen virittäytyneen Gurun kautta oppilas saattaa saada karmaa anteeksi.

Näin ei yleensä tapahdu kun virittäydytään Ensimmäiseen Lähteeseen. Esimerkiksi Jeesus joutui kokemaan sen kärsimysnäytelmän joka hänen osakseen oli tullut. Hän suostui vapaaehtoisesti tähän vääjäämättömään syyn ja seurausten kudelmaan. Jeesus sanoi: " Isä, jos tahdot, niin ota tämä malja minulta pois. Mutta älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun." Vaikka Kristus olisi kyennyt irtautumaan tilanteesta hän suostui käymään läpi kyseisen tapahtumaketjun.

Isän tahto ei välttämättä ilmene yksilölle mieluisimpana vaihtoehtona. Jeesus esimerkillään kävi läpi kaikki karmaattiseen toimintaan liittyvät syy- ja seuraussuhteensa. Käytyään ne perinpohjaisesti loppuun hän vapautui materiaalisen maailman kahleista. Kun ihminen on käynyt läpi kaikki tarvittavat kokemuksellisen maailman syy- ja seuraussuhteet hän lopulta täydellistyy. Täydellistymisen edellytyksenä ihmisen tulee kuitenkin oppia tekemään päätökset ja valinnat aina taivaallisen Isän tahdon mukaisesti. Kristus sanoo: " Olkaa siis taydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen."

Jokaisella on omat henkilökohtaiset karmaattiset syy- ja seuraussuhteet. Ne ovat seurausta nykyisestä elämästä mutta myös aiemmista olemassaoloista. Kaikki karmaattinen toiminta fyysisellä tasolla tapahtuu Kolmannen Lähteen alaisuudessa, ja on kytkettynä henkilön mieleen.

Isän osanen yleensä kannustaa suojattiaaan käymään läpi kaikki Kolmannen Lähteen syy- ja seuraussuhteet. Näin ihminen samalla kokee ja suorittaa tarvittavat ihmistutkinnon vaatimukset eli initaatiot suhteessa Kolmannen Lähteen toimintaan.

Ensimmäisellä Lähteellä ei ole suoranaisesti mitään tekemistä fyysisten maailmojen luomuksiin. Universaalinen Isä toimii metatasolla Luoja-Poikiensa kautta Paikallisuniversumeissa. Esipersoonalliset Suuntaajat ovat fyysisissä maailmoissa ainoita Isän tahdon aktuaalisia ilmentymiä, jotka pyrkivät saattamaan suojattinsa takaisin alkuperäiseen kotiinsa maailmankaikkeuden keskustaan.

Niinpä Universaalinen Isä ei harrasta varsinaista hyväntekeväisyyttä fyysissä luomuksissa. Tarkoituksena on antaa maailmojen kehittyä omalla painollaan. Kun kysymyksessä on ongelmaplaneetta, niinkuin kosmisessa mielessä planeettamme on, voi Universaalinen Isä hätätilanteessa suoraan puuttua kyseiseen ongelmaan. Sellainen asioihin puuttuminen on kuitenkin itsensä Universaalisen Isän laatimien pelisääntojen vastaista. Mutta Universaalinen Isä on viimekädessä koko luomuksesta vastuussa, ja voi täten tehdä toiminnallisia poikkeuksia universumeissa.

Virittäytymällä Ensimmäisen Lähteen tahtoon irrottaudutaan lopulta kaikesta karmaattisesta syy- ja seuraussuhteesta. Vaikka virtapiirit pysyvätkin aktiivisena edelleen suhteessa Kolmanteen ja Toiseen Lähteeseen, niin Kolmannen ja Toisen Lähteen ohjaava vaikutus lakkaa.

Kun yksilö virittäytyy Isä-Jumalan osaseen, hän samalla luovuttaa kaiken ohjaavan toiminnan Universaaliselle Isälle. Siinä yksilö sanoo Isä-Jumalalle: Tapahtukoon Sinun tahtosi ja olkoon minun tahtoni Sinun tahtosi mukainen. Yksilön tehtävänä on virittäytyä korkeisiin Ensimmäisen Lähteen ohjaaviin energioihin ja luovuttaa tahtonsa Isän käsiin. Se edesauttaa tulevaa fuusioita Isän osasen kanssa. Sen tarkoituksena on myös asettua Isän ohjaavaan vaikutukseen, jotta kaikki karmaattiset kokemukset saataisin mahdollisimman nopeasti käytyä läpi.

Paikallisuniversumien pysyvät kansalaiset eivät yleensä ole fuusioituneet Isän osaseen tai he eivät ole luotuja Ensimmäisen lähteen toimesta. Siten heillä ei ole kokemusta olla välittömässä yhteydessä Universaaliseen Isään. Isä-Jumalan osanen, kuten Universaalinen Isäkin, ovat täysin näkymättömiä ja havaitsemattomia Paikallisuniversumin vakinaisille taivaskansalaisille. Tämä on johtanut ajoittain uskonpuutteesen Paratiisin ja Universaalisen Isän olemassaolosta. Silloin tällöin sattuu että joissakin Paikallisuniversumeissa planeettajärjestelmät lankeavat. Tällöin planeetat eristetään kosmisista yhteyksistä muihin maailmoihin. Näin on sattunut myös meidän planeettamme kohdalla.

Urantia-kirjan mukaan Isä-Jumalan henkiaines on niin puhdasta Jumaluutta, että sen kykynee havaitsemaan vain toinen Isän osanen ja muutaman harvan olentoluokan edustaja. Yksinäisten Sanansaattajien luokkaan kuuluvat olennot samoin kuin Inspiroidut Kolminaisuushenget voivat hengellisten reaktioilmiöiden perusteella havaita Suuntaajien läsnäolon. Ja toisinaan myös serafit kykenevät erottamaan sen hengestä kertovan valohohteen, kun suuntaaja on kytkettynä ihmismieleen. Ajatuksensuuntaajien universaalinen näkymättömyys puhuu vahvasti sen puolesta, että niiden alkulähde ja olemus ovat jumalallisia.

Mitä sisemmäksi mennään maailmankaikkeudessa sitä näkymättömämmäksi henkiset olennot ja henkiaines muuttuu. Paratiisin voi nähdä vain sellainen olento joka on hengellisesti kehittynyt Paratiisia vastaavalle tasolle.

10. Parisieluun fuusioituminen

Tarkastellaan seuraavaksi fuusioon liittyviä erityistilanteita. Isä-Jumalan kipinään fuusioituminen saattaa ilmetä laajempana fuusioitumisena. Tällöin fuusioituminen tapahtuu myös ns. parisieluun. Seuraava on lainaus kirjasta Universaalista Opetusta Kosmoksesta.

Kuva 9. ( Fuusioituminen 1. Lähteen osaan ja Parisieluun )

Lopulta Sielumme ylimmmille kerroksille sitoutuneet, pitkälle jalostuneet ominaisuutemme fuusioituvat ikuiseen itseemme kokemuksellisen pääomana. Tämä ylevöitynyt henkipuolikas puolestaan fuusioituu hengen lainalaisuuksien kautta omaan ns. Parisieluunsa eli Kaksoisliekkiinsä. Silloin molempien on täytynyt päästä samoihin värähtelyn taajuuksiin. Yhteisfuusioitunut olento saa käyttöönsä molempien puoliskojen keräämät ylevöityneet ominaisuudet. Vasta sitten alkaa, ajattoman ajan ikuisuuden tien kasvun kautta tapahtuva, varsinainen yhdistyminen maailman sieluun. Siihen saakka, ollessamme kukin tahoillamme, ohjatkoon elämän liekki kaikkeuden sydämestä.

11. Jeesuksen Kristuksen fuusioimattomuus

Toinen erikoistapaus koskee Kristusta. Urantia-kirja kertoo tapuksesta seuraavaa: Kun Jeesus saapui kasteelle, häntä seuraava taivaallinen joukko odotti, että hän fuusioituu kasteen hetkellä Isä-Jumalan osaseen. Enkelit ja muut taivaalliset olennot olivat aikaisempien kokemuksien perusteella oppineet, että Isän tahdon saavuttaminen johtaa aina fuusioitumiseen Jumalalliseen kipinään. He odottivat jännittyneinä, että Jeesuksen keho palaa silmänräpäyksessä kasteen aikana.

Kuva 10. ( Jeesuksen Kristuksen fuusioimattomuus )

Taivaalliset persoonallisuudet yllättyivätkin suuresti kasteessa tapahtuneesta uudesta prosessista. Sen sijaan että Jeesuksen keho olisi välittömästi palanut, se säilyikin ennallaan. Tämä johtui siitä että Isä-Jumalan osanen personoitiin omaksi persoonakseen.

Jeesus Nasaretilaisessa oli osana Kristuksen eli Luoja-Pojan henkinen osuus. Paikallisuniversumin hallitsija ja luoja on Jumaluudessa Ensimmäisen Lähteen laatuinen, joten Isä-Jumalan osaa ei siihen tarvinnut enää lisätä. Niinpä Suuntaaja personoitiin itsenäiseksi olennoksi. Voimme huomata, että Jeesuksessa oli käytännössä kolme osuutta: Jeesuksen elämän aikana kehityynyt ihmissielu, Kristuksen henkiosuus ja esipersoonallinen Isä-Jumala osuus.

Isä-Jumalan osan personointi ei ole tavatonta maailmankaikkeudessa. On olemassa paljon personoituja suuntaajia. Jos Isä-Jumalan osanen ei pysty löytämään sielua johon fuusioitua se lopulta personoidaan omaksi itsenäiseksi persoonalliseksi olennoksi. Personoitunut suuntaaja aloittaa fuusioituneiden sielujen mukana nousun Paratiisin Saarekkeelle.

Kristus-osuus eli Luoja-Poika koki ylösnousemuksen yhdessä Jeesus-sielun kanssa. Mutta tietyn ajan kuluttua Kristus kuitenkin palasi tehtäviinsä paikallisuniversumin hallitsijaksi. Luoja-Poika lahjoittautuu materiaaliseen maailmaan vain kerran paikallisuniversumin kehittymisen aikakaudella.

Mitä tulee Jeesuksen ihmissielun kohtaloon, on sitä yleisesti arvuuteltu taivaallisten olentojen keskuudessa. Urantia-kirjan mukaan sitä ei tiedetä varmuudella.

Muutamissa henkisissä liikkeissä on esitetty, että Jeesus eli ylösnoussut ihmisosuus toimisi yhtenä ylösnousseista mestareista. Nämä hiukan vanhemmat veljemme ovat jääneet meidän planetaariseen lähipiiriimme, ja toimivat vapaaehtoisena veljeskuntana planeetamme tilanteen kohentamiseksi. Ylösnousseet mestarit toimivat yleensä seitsemän Säteen kautta.

12. Jumaluuslähteet toisiinsa sekoitettuina

Kuva 11. ( Jumaluuslähteet ja Säteet )

Kaikkien henkisten toimintojen alkuperä on Paratiisin-Kolminaisuus. Universaalinen Isä ylläpitää koko maailmankaikkeutta virtapiiriensä avulla.Virtapiirit läpäisevat useita ulottuvuuksia ja tasoja. Ne polveutuvat eri järjestelmien kautta ja saavuttavat lopulta materiaaliset tasot. Näiden ulottuvuuksien välillä toimii erilaisia henkisen energian ohjaajia, joiden tehtävänä on kohdistaa energiaa erityisiin kohteisiin.

Ylösnousseet mestarit ovat ottaneet tehtäväkseen energian vahvistamisen tälle planeetalle. He toimivat seitsemän Säteen avulla. Nämä Säteet edustavat erilaisia Jumalallisia ominaisuuksia kuten Voima, viisaus, rakkaus ym. Nämä seitsemän Sädettä voidaan palauttaa alkuperäisiin Paratiisin Kolminaisuuden Lähteisiin.

Ensimmäinen Säde edustaa Ensimmäistä Lähdettä. Toinen Säde edustaa Toista ja Kolmas Kolmatta Lähdettä. Neljäs on yhdistelmä Ensimmäistä ja Toista Lähdettä. Viidennessä Säteessä on mukana Ensimmäinen ja Kolmas Lähde. Kuudennessa Säteessä on mukana Toinen ja Kolmas ja seitsemännessä Säteessä on mukana kaikki kolme lähdettä.

Huomaamme että Paratiisin-Kolminaisuuden eli Universaalisen Isän, Iänkaikkisen Pojan ja Äärettömän Hengen ainekset ovat aina läsnä vaikkakin ne voivat olla sekoitettuina toisiinsa kuin öljyvärit.

Kaikki elävät olennot ovat aina luonnostaan kytkettyinä päälaen kautta hengen virtapiireihin. Ihminen ei voisi elää ilman henkienergian vaikutusta. Joidenkin kytkentä tosin ilmenee aluksi vain hentona valojuovana, kun taas toiset hohtavat valopatsaan lailla. Hengen virtapiiren kautta kulkevaa valoa ei yleensä ihminen kykene näkemään ellei hänellä ole sitä varten erityistä lahjaa.

Kytkeytyminen ylösnousseiden mestareiden ohjaukseen ei ole fuusioitumisen kannalta välttämätöntä. Kytkeytymällä suoraan Isä-Jumalan osan ohjaukseen olemme kytkettyinä suoraan Paratiisin Ensimmäiseen Lähteeseen. Saamme lopulta osaksemme puhdasta jumaluutta, ja täydellistymme Jumalan kuvista Jumalaa sisältäviksi olennoiksi.

13. Yksilön olemassaolon tulevaisuus

Urantia-kirjassa sanotaan, että kaikki jotka todella tahtovat täyttää Universaalisen Isän tahdon selviytyvät kuolemasta, ja saavuttavat fuusion Isä-Jumalan osasen kanssa. Mutta se ei tietenkään ole täysin vaivatonta.

Urantia-kirjassa sanotaan fuusioitumisesta ja Isän tahdon saavuttamisesta myös seuraavaa: Useimmat ihmiset kuolevat, koska he eivät ole onnistuneet saavuttamaan Suuntaajaan fuusioitumisen edellyttämää henkitasoa. Kuolemassa tapahtuva muodonmuutos jää ainoaksi mahdolliseksi menetelmäksi, jolla he voivat vapautua ajallisuuden kahleista ja aineellisen luomakunnan siteistä. Näin he saavat kyvyn kulkea hengellisessä tahdissa eteenpäin marssivan ikuisuuden kulkueen kanssa. Selviydyttyänne ajallisuudessa elettävästä koetteluelämästä, teille käy mahdolliseksi jatkaa eteenpäin ikuisuuden tuntumassa, jopa ikuisuuden osana, ja kiertää iäti avaruuden maailmojen mukana pitkin ikuisten aikakausien kehää.

Vaikka Urantia-kirja ei tuo julki jälleensyntymää, lainauksesta voidaan ymmärtää seuraavaa: Useimmat ihmiset kuolevat niin että he eivät ole saavuttaneet tarvittavaa kehityksellistä henkitasoa ja Isän tahtoa siinä määrin, että he voisivat fuusioitua Isä-Jumalan osaseen tai sitä vastaavaan muuhun ikuiseen hengen osaan. He kuitenkin voivat jatkaa osana ikuisuuden kulkueen kanssa. Nämä sielujen tietoisuudet tulevat olemaan osana kiertoa. Ne syntyvät uudelleen uudessa kehossa, uudessa ympäristössä. Mikään, mikä on luotua, ei täydellisesti katoa. Sen sijaan ne sielut, jotka ovat hengellisesti riittävästi kehittyneet, ja saavuttaneet Isän tahdon, tulevat osaksi ikuisuuden kulkuetta. Toisin sanoen heistä tulee ikuisia olentoja.

Isä-Jumalan tahtoon virittäytymiseen on tarjolla monia metodeja, esimerkiksi rukous, meditointi, palvonta, ylistys, hiljentyminen, rakkaudellinen palvelu ym. Kukin pyrkii virittäytymään Isän tahtoon omalla henkilökohtaisella tavallaan. Paratiisin-Kolminaisuudesta laskeutuvat henkiainekset ovat kuitenkin erittäin hienoja energioita, joihin virittäytyminen vaatii ainakin osittaista mielen rauhoittamista. Vaikka omaa mieltä ei tarvitse kokonaan sulkea pois, sen hallitseva vaikutus täytyisi kuitenkin estää. Tarkoituksena ei siis ole minuuden häivyttäminen vaan yhteistyön tekeminen Universaalisen Isän kanssa, henkilökohtaisen Isän osasen toimiessa tämän yhteistyön ohjaajana. Kun me opimme tämän, saamme olla todistamassa ihmeellisen maailmankaikkeuden laajenemista ikuisuuden osana.

<< EDELLINEN SIVUDeus Amabile -pääsivulle