Jumaluuslähteet suhteessa maailmankaikkeuden olentoihin


Johdanto

 Jumaluuslähteet ja olennot osa I
 Jumaluuslähteet ja olennot osa II
 Jumaluuslähteet ja olennot osa III

Esipuhe


Olen tutkinut erilaisia uskontoja ja henkisiä liikkeitä omaan verkkaiseen tapaani viidentoista vuoden ajan. Olen kirjoittanut tutkimuksistani muutamia artikkeleita ja käynyt lisäksi luennoimassa esille tulleista kysymyksistä. Tutkimukseni kohteena on ollut erityisesti jälleensyntymisen ja ainutkertaisen ylösnousemuksen välinen problematiikka ja kosmologia eli maailmankaikkeuden tasojen tarkastelu fyysisistä henkisiin ulottuvuuksiin.

Kommunikointi henkisen rajan takana olevien olentojen ja tietoisuuksien kanssa on viime vuosien aikana lisääntynyt huomattavasti. Artikkelit ja haastattelut ulottuvuuksien välisistä kommunikaatioista ovat meille jo nyt arkipäivää. Näyttää siltä, että yhä useampi henkilö maapallollamme kommunikoi eri ulottuuvuustasolla olevien tietoisuuksien kanssa. Tätä viestintää fyysisen ja henkisen tasojen välillä on toki ollut ennenkin mutta nyt viestit välitetään yhä useammalle planeettamme asukkaalle.


Oma mielipiteeni lisääntyneestä kommunikaatiosta on, että planeettamme eristystä muista maailmoista on pikkuhiljaa alettu vähentämään. Tuota eristystä ei todennäköisesti aiota purkaa vielä kokonaan koska niinkuin tiedämme maailmamme ei vielä täytä täyden henkisen kypsyyden tunnusmerkkejä. Mutta koska yhä useammat sielut ovat jo kypsässä vaiheessa ainakin heille pyritään takaamaan tarpeeksi korkeaa koulutusta universumimme kansalaisina.

Tästä syystä olen valinnut aiheekseni Jumaluuslähteet suhteessa maailmankaikkeuden olentoihin. Eli pyrin siis esittämään malleja erilaisista olentoluokista ja niiden syntyprosesseista.


1. Maailmankaikkeuden tasot

Maailmankaikkeus on perimmiltään lähtöisin kolmesta Jumaluuslähteestä. Tämän Pyhän kolminaisuuden vaikutuksesta ovat syntyneet kaikki tietoiset olennot sekä olemassaoleva materia. Tämä käsittämätön määrä tietoisuuksia ja materiaa on sijoittunut sekä fyysisille että henkisille tasoille laajan suunnitelman mukaisesti.

Maailmankaikkeudessa on kaksi ääripäätä. Fyysinen olemassaolon taso on hitaimmin värähtelevää energiaa, se on meidän tuntemamme ääripää. Sen sijaan maailmankaikkeuden keskusta Jumaluuslähteineen edustaa toista, puhdasta henkiainesta olevaa, ääripäätä. Näiden polariteettien välille sijoittuvat maailmankaikkeuden tietoisuudet ja materia.

Tässä kuvassa voimme nähdä ihmisen suhteen maailmankaikkeuden tasoihin. Ihmisen fyysinen osuus ilmenee maailmankaikkeuden matalammin värähtelevällä tasolla. Yleensä vain kuolema vapauttaa ihmisen olemassaolon korkeimmille tasoille. Universumitasot tässä kaaviossa ovat Urantia-kirjasta. Paratiisi taso-1, Keskusuniversumi taso-2, Superuniversumi taso-3, Paikallisunivesumi taso- 4, Fyysinen planeetta taso-5. Henkiset tasot jakautuvat näiden lisäksi edelleen useisiin eri asteisiin ja lisätasoihin.

Useissa henkisissä kanavoinneissa ja nykyään myös tieteellisissä teksteissä puhutaan ulottuuvuuksista. Näitä mainitaan useimmiten olevan kaksitoista. Oikeastaan niitä katsotaan olevan kolmetoista, jos luojina toimivien Isä-Äiti Jumaluushenkien asuinsija lasketaan ulottuvuudeksi. Tämä asuinsija ei kuitenkaan ole ylösnousevien sielujen kokemuksellinen ulottuvuus. Ronna Hermanin kanavoinnin mukaan nämä kaksitoista ulottuvuutta sijoittuvat Sub-Universumiin. Jos tätä käsitettä verrataan Urantia-kirjan Universumitasoihin voidaan olettaa, että nuo kaksitoista ulottuvuutta sijoittuvat Paikallisuniversumiin. Urantia-kirjassa ei ole mainintaa kahdestatoista ulottuvuudesta, joten sen tarjoama käsitemaailma ei anna tietoa niistä. Kuvassa ilmenee miten ulottuvuudet rajoittuvat Paikallisuniversumitasolle, joka siis myös sisältää fyysisen tason.


Kokonaisuniversumissa on tietoisuuksien ja olentojen liikettä moniin suuntiin. Pääsuuntina voidaan pitää tietoisuuksien liikettä Paratiisikeskuksesta fyysisien tasojen suuntaan ja fyysisiltä tasoilta Paratiisin suuntaan. Jälkimmäinen suunta on luotu meille fyysisille evoluutionäärisille olennoille. Paratiisista ja Keskusuniversumista alaslaskeutuvien olentojen ja tietoisuuksien joukko on mitä moninaisin. Nämä alaslaskeutuvat olennot eivät kuitenkaan inkarnoidu fyysisille tasoille muuten kuin vain äärimmäisen harvoissa tapauksissa. Alaslaskeutuvat olennot tulevat usein opiskelemaan evoluutionääristä prosessia tai he saavat toimeksiannon Paikallisuniversumeihin, jossa he suorittavat palvelustehtäviä.


Yleisenä sääntönä voitaisiin kuitenkin pitää, että palvelustehtäviä suoritetaan pääasiassa sillä universumitasolla, mihin olento on luotu. Kuitenkin olennon kehittyessä palvelustehtävät siirtyvät Kokonaisuniversumin tarpeiden mukaan. Esimerkiksi ihmisten suojelusenkelit ovat luotu Paikallisuniversumissa, ja he suorittavat palvelustaan ihmisten suojelijoina. Kun ihmisen jälleensyntymisprosessi huipentuu ylösnousemukseen lähtee suojelusenkeli toisinaan kipuamaan kohti maailmakaikkeuden keskustaa kyseisen ihmissielun mukana. Eli suojeluskenkelin palvelustehtävä Paikallisuniversumissa päättyy, ja siirtyy toisille Universumitasoille.

                      Deus Amabile -pääsivulle SEURAAVA SIVU >>